Jos haluat lukea jotain ahdistavaa ja painostavaa, jotain sellaista, joka tuntuu tapahtuvan jossakin muualla, mutta jonka tiedät kuitenkin olevan olemassa ja jo aivan oven takana, lue veret seisauttava Simon Lelicin Laitos.

Arthur Priestley on tavallinen työssäkäyvä mies, joka eräänä päivänä pidätetään. Ilman mitään selityksiä. Naapuri näkee tapauksen ja lopulta Priesteyn entinen vaimo alkaa etsiä ex-miestään, kuitenkaan mitään löytämättä. Mies on hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Viimeisenä oljenkortenaan vaimo kääntyy liberaalin verkkotoimittajan puoleen, koska todisteena hänellä on naapurin videolle ottama otos pidätyksestä. Hapuileva etsintä alkaa.

Samaan aikaan toisaalla on Laitos, jonne Arthurkin on monen muun kanssa viety. Salaa, piestynä, todellisuudesta irrallaan. On laitoksen johtaja Henry Graves ja tämän käskyläinen John Burrows. He toimivat toimeenpanevana tahona, jolle hallitus totalitaristiset toimensa luottaa. On myös lääkäri, tohtori Silk, joka ottaa Laitoksen ohjakset käsiinsä ja on vangit, jotka kuolevat yksi kerrallaan.

Laitos on dystopinen kuvaus maailmasta, josta kuitenkin on tullut totisinta totta vuoden 2001 syksyn jälkeen. Mikä on se tapa ja määrä, millä hallitukset voivat kaventaa kansalaistensa oikeuksia? Perusteeksi käy tietenkin ihmisten oma turvallisuus. Entä, mihin saakka me kansalaiset sen hyväksymme ja ennen kaikkea, annetaanko meille mahdollisuus edes valita? Tiedämmekö me edes?

Laitos koukuttaa ja pitää otteessaan viimeiseen sivuun saakka.

Kommentoi